Tuoreessa raportissa paljastuu, että Suomessa ei täysin noudatettu hyvää lainvalmistelua koronapandemian aikana. Kiireeseen vedoten normaalista toimintatavasta poikettiin monin tavoin, mikä johti ongelmiin lainvalmistelussa. Tämä on saanut kansalaisten luottamuksen hallitukseen ja viranomaisten viestintään heikkenemään kriisin aikana.

Erityisesti raportti tuo esiin, että koronapandemia vaikutti negatiivisesti päätöksenteon avoimuuteen ja laatuun. Kansalaisten osallistumismahdollisuudet omiin asioihinsa heikkenivät merkittävästi kriisin aikana. Tutkimuksen toteuttivat Strateginen tutkimus ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla.

Suomessa keskeisiä koronapandemian toimijoita olivat pääministeri ja valtioneuvosto, sosiaali- ja terveysministeriö sekä sen alaiset virastot. Raportissa todetaan, että pandemian kokonaisvaltaisuuden huomioon ottaen sosiaali- ja terveysministeriön asema osaltaan kyseenalaistaa sen vaikutusvalta.

Julkishallinnolta puuttui kattava tilannekuva, mikä johti hallinnollisiin puutteisiin ja ristiriitoihin toteutetuissa rajoitustoimissa. Tämä herätti laajaa kritiikkiä ja valituksia eri viranomaisille. Raportti nostaa esiin myös sen, että parhaiten resursoidut intressiryhmät pääsivät vaikuttamaan päätöksentekoon, kun taas heikommat ryhmät jäivät usein syrjään.

Koronapandemian aikana perus- ja ihmisoikeuksia rajoitettiin poikkeuksellisella tavalla, mikä näkyi erityisesti haavoittuvissa ryhmissä, kuten lapsissa ja ikäihmisissä. Niiden hyvinvointi kärsi, ja eristyksissä olevat ihmiset kokivat lisääntyvää yksinäisyyttä ja uupumusta. Pitkäkestoiset sulkutoimet, kuten liikuntapaikkojen ja koulujen sulkeminen, vaikuttivat negatiivisesti nuorten ja lasten elämään.

Raportin mukaan monet viranomaiset ylittivät toimivaltansa pandemian aikana, mikä johti perus- ja ihmisoikeuksien loukkauksiin. Esimerkiksi perusopetuksen siirtyminen etäopetukseen ja ihmisrajoitukset yli 70-vuotiaille olivat aiheuttaneet suurta huolta.

Pandemian aikana tartuntatautilakia muutettiin jatkuvasti, mikä aiheutti epäselvyyksiä viranomaisten toimivaltuuksissa ja toimivaltasuhteissa. Tämä vaikutti lainsäädännön legitimiteettiin ja herätti kysymyksiä jatkuvista muutoksista.

Vaikka Suomella oli yleisesti toimiva päätöksentekojärjestelmä pandemian aikana, raportti korostaa, että instituutioiden kriisivalmiutta tulee kehittää tulevaisuuden uhkien varalta. Valtiotieteen professori Henri Vogtin mukaan kansalaisten osallistumismahdollisuudet päätöksenteossa olisi turvattava entistä paremmin.

Tutkijat ovat myös sitä mieltä, että haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien hyvinvointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota tulevissa kriisitilanteissa. He suosittelevat, että inhimillisten voimavarojen riittävyydestä huolehdittaisiin jo normaalioloissa.

Raportti toimii tärkeänä oppimisen askeleena tulevaisuuden kriisinhallintaan, ja se kehittää ymmärrystämme siitä, kuinka välttää vastaavat ongelmat seuraavassa globaalissa kriisissä! Älä jää tämän tiedon ulkopuolelle - varmista että tunnet kaikki yksityiskohdat!