EU:n ulkoministerit kokoontuivat Tanskan Kööpenhaminassa pohtimaan tuen lisäämistä Ukrainalle ja seuraavaa, jo 19. Venäjä-pakotepakettia.

Ennen kokousta keskusteltiin myös Venäjältä jäädytettyjen varojen tehokkaammasta käytöstä. EU:n ulkosuhteiden korkeimmat päättäjät, kuten Kaja Kallas, painottivat, että Venäjän on maksettava sotakorvaukset, mikäli maa aikoo saada takaisin jäädytettyjä varojaan.

"Jos rauhansopimus saadaan aikaan, ei voida ajatellakaan, että varat palautettaisiin Venäjälle ennen kuin sotakorvaukset on maksettu," Kallas totesi saapuessaan kokoukseen.

EU ja G7-maat ovat jo päättäneet käyttää Venäjän pääomien tuottoja Ukrainan hyväksi. Dosentti esiintyy vain keskusteluissa varojen käytöstä ja Baltian maat tukevat voimakkaasti näiden varojen takavarikointia.

Belgia on kuitenkin huolissaan, että takavarikointi heikentäisi luottamusta eurooppalaisiin rahoitusinstituutioihin ja saisi jopa muita maita vetämään varojaan pois Belgiasta.

Jäädytetyistä varoista arviolta 200 miljardia euroa on Belgiassa Euroclear-arvopaperikeskuksen hallinnassa.

Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump on yrittänyt järjestää tapaamisen Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja Vladimir Putinin välillä, mutta edistystä ei ole tapahtunut. Samaan aikaan Venäjä on jatkanut voimakkaita iskuja Ukrainaan, ja viime yönä iskuissa ainakin yksi henkilö kuoli ja lähes 20 haavoittui Zaporizhzjan alueella.

Ulkoministeri Elina Valtonen totesi, että nyt on selvää, kuka estää rauhanneuvottelut ja rauhan saavuttamisen.

"EU jatkaa omaa strategiaansa, joka sisältää Ukrainaan tukemisen, Euroopan sotilaallisen pelotteen vahvistamisen ja painetta Venäjälle," Valtonen huomautti.

Miksi suhde Venäjään ei näyttäisi paranevan? Valtonen lisäsi: "Valitettavasti nopeita ratkaisuja ei ole näköpiirissä, mutta keskustelemme vaihtoehdoista säännöllisesti eri kumppaneiden kanssa."

Voiko Trump kyllastua Putinin peliin ja ryhtyä todellisiin toimiin Venäjää vastaan? Kysymys on auki, mutta aikaraja rupeaa olemaan uhkaava.