Narges Mohammadin teos, *Valkoinen kidutus - Tositarinoita Iranin naisvangeista* (Atena 2024, suomennos Ulla Lempinen), tuo esiin sydäntäsärkeviä ja järkyttäviä kertomuksia, jotka valottavat Iranin autoritaarisen hallinnon kammottavuutta. Mohammadi, joka on itse kärsinyt systeemin julmasta otteesta, törmää teoksessaan lukemattomiin vankilatarinoihin, joissa naisaktivistit ovat joutuneet lapsen oikeuttaan harjoittamaan kaikella voimalla huolimatta heidän kohtaamista hirvittävistä olosuhteista.

Iranin islamilainen tasavalta, joka on ollut olemassa vuodesta 1979, ei ole pitänyt lupaustaan kansalaisvapauksien puolustamisesta. Sen sijaan se on luonut pelon ilmapiirin, jossa toisinajattelijat, erityisesti naiset, joutuvat armottoman vainon kohteeksi. Naiset, jotka puolustavat oikeuksiaan, vangitaan ja kidutetaan monilla eri tavoilla, mukaan lukien eristyssellissä pitäminen pitkien aikojen ajan – tätä molemmat Mohammadi ja muut naiset teoksessaan kuvaavat valkoisena kidutuksena.

Mohammadin mukaan hänen ja muiden vankien tarinat korostavat järjestelmän välinpitämättömyyttä ja siitä seuraavaa epäinhimillistä kohtelua. Esimerkiksi, vuonna 2019 tapahtui verilöyly, jossa viranomaiset surmasivat yli 300 ihmistä, kun mielenosoittajat osoittivat mieltä nuoren naisen surman vuoksi, joka oli kuollut moraalipoliisin käsiin. Tämä verinen tapahtuma oli vain yksi esimerkki siitä, kuinka hallinto pyrkii tukahduttamaan vastarinnan.

Erityisesti kirjan 13 muun naisaktivistin kertomukset tuovat esille rikkinäiset unet ja henkisen tuskan, jonka nämä valtiohallinnon uhrit ovat joutuneet kokemaan. Heidän vankilakokemuksensa eivät ole vain tarinoita selviämisestä, vaan myös voimakkaita muistutuksia siitä, mitä tarkoittaa elää jatkuvassa pelossa ja epätoivossa.

Teos toimii tärkeänä dokumenttina Iranin ihmisoikeusloukkauksista ja tuo esiin, kuinka naisvankien kokemukset ovat samankaltaisia riippumatta heidän taustoistaan. Tämä antaa lukijalle kuuntelumahdollisuuden kuulla ääniä, jotka ovat vaienneet liian kauan. Mohammadin rohkeus ja muut naiset, jotka ovat päättäneet kertoa tarinansa, viittaavat toivoon vapaudesta ja oikeudesta, mikä on yhä kaukainen haave Iranissa.

Lopulta, *Valkoinen kidutus* ei vain paljasta tuntemattomia tarinoita, vaan se haastaa meidät kaikki miettimään, kuinka voimme tukea vapauden ja oikeudenmukaisuuden puolustajia sekä muilla puolilla maailmaa. Iranin naisvankien kovat kohtalot ansaitsevat tulla kuulluiksi, ja heidän tarinansa voivat toimia katalysaattorina muutokselle.