Tänään Helsingissä kokoontuu historiallinen joukko Itämeren alueen Nato-maiden johtajia keskustelemaan alueen turvallisuudesta. Tämä tärkeä kokous käynnistettiin joulukuussa tapahtuneiden merikaapelien katkeamisten ja epäilyttävien kaapelivaurioiden vuoksi, jotka ovat herättäneet huolta alueen turvallisuudesta.

Erityisesti Venäjän varjolaivastoon kuuluva Eagle S -tankkeri on saanut osakseen kritiikkiä siitä, että se olisi vaurioittanut Suomen ja Viron välistä sähkösiirtokaapelia sekä datakaapeleita ankkuria merenpohjaa pitkin raahaten. Tämä tilanne on jo kolmas laatuaan vuoden sisällä, mikä nostaa kysymyksiä alueen turvallisuudesta ja Venäjän toimien tarkoitusperistä.

Presidentti Alexander Stubb ja Viron pääministeri Kristen Michal isännöivät tapaamista Presidentinlinnassa, johon saapuvat myös Naton pääsihteeri Mark Rutte, Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Puolan pääministeri Donald Tusk, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson sekä Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu korostaa, että tällaisen korkean tason osallistujakaartin kokoontuminen lähettää vahvan viestin liittolaisten sitoutumisesta alueen turvallisuuteen.

– Tämä tapaaminen itsessään on merkittävä poliittinen viesti, sillä niin nopeasti on saatu näin painava joukko johtajia kalentereihinsa keskustellakseen niin tärkeistä asioista, Pesu toteaa.

Nato on aiemmin ilmoittanut aikovansa lisätä läsnäoloaan Itämerellä ja Iso-Britannian johtama JEF-maiden ryhmä on aktivoimassa tekoälyä hyödyntävää valvontajärjestelmää alueella.

Pesu lisää mielenkiinnolla odottavansa konkreettisia suuntaviivoja siitä, miten Itämeren tulevaisuutta voidaan vahvistaa. Kokouksen tavoitteena on löytää yhteisiä näkemyksiä ja toimia, joilla voidaan parantaa Itämeren alueen turvallisuutta, sekä lähettää viesti Venäjän suuntaan, että Naton ja EU:n agenda on alueen turvallisuuden varmistaminen.

Kokouksessa tullaan tarkastelemaan myös kansainvälisen oikeuden näkökulmaa ja sitä, miten hybriditoimintaa voidaan estää.

– On selvää, että harmaalla alueella tapahtuvan hybriditoiminnan estäminen on haastavaa. Toivon, että keskusteluissa tulee esiin myös mahdollisia oikeudellisia keinoja sabotaasien estämiseksi, Pesu sanoo.

Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen johtaja Kristi Raik pitää Naton nopeaa aktivoitumista Itämeren alueella tärkeänä turvallisuuden kannalta. Hän arvioi, että nopeasti järjestetty huippukokous voi vahvistaa Naton pelotetta rauhattomilla alueilla.

– Venäjä ei varmaankaan osannut odottaa, että Nato ottaisi vakavasti hybriditoimiin vastaamisen. Nyt Venäjälle lähetetään viesti, että tällaisilla toimilla ei tule saada aikaan kaaosta, vaan vastareaktio on taattu, Raik sanoo.

Kuitenkin Raik huomauttaa, että huolimatta Naton aktivoitumisesta, ei ole varmuutta siitä, riittävätkö tällä hetkellä päätetyt toimenpiteet. Kokouksen aikana tulisi käsitellä myös, miten toimitaan, jos vastaavia tilanteita syntyy tulevaisuudessa.

– On erityisesti haastavaa miettiä, voisivatko kohteena olevat maat toteuttaa sellaisia toimia, jotka aiheuttaisivat kustannuksia Venäjälle. Tämä on asia, josta ei ole helppoa sopia kollektiivisesti Natossa, vaan se jää ehkä enemmän yksittäisten maiden ja pienempien ryhmien keskusteltavaksi, Raik lisää.

Vastaavana toimenpiteenä pakkotoimena voisi olla varjolaivastoa koskevien pakotteiden tiukentaminen, missä EU:lla on keskeinen rooli.

Suomen ulkopoliittinen johto ei kuitenkaan ole suoraan syyttänyt Venäjää kaapelirikoista, mutta presidentti Stubb on todennut, että kolmonen vastaava tapaus vuoden sisään ei voi olla vain 'sattumaa tai vahinkoa'.

Tämä merkittävä huippukokous Helsingissä voi siis vaikuttaa ratkaisevasti Itämeren alueen turvallisuuden tulevaisuuteen ja muuttaa alueen geopolitiikkaa entistäkin epävakaammaksi.