Saksan hallitus on hyväksynyt uuden asepalvelusmallin, jonka tavoitteena on saada enemmän nuoria osallistumaan asepalvelukseen. Tämä on noussut ajankohtaiseksi, sillä maassa on herätty puolustusvoimien henkilöstövajeeseen Ukrainan sodan myötä.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Minna Ålander nostaa esiin mielenkiintoisen näkökulman: "Tämä muutos voi herättää saksalaisissa nuorissa paljon kysymyksiä, mutta on vielä epäselvää, miten he reagoivat, kun kyselyt saapuvat heidän koteihinsa. Olen skeptinen, kun otetaan huomioon nuorten asenteet asepalvelusta kohtaan." Ålander mainitsee, että vuonna 2022 vain 19 prosenttia 16–29-vuotiaista miehistä ja kuusi prosenttia naisista oli kiinnostuneita osallistumaan asepalvelukseen.

"Jos nuoret suhtautuvat asevoimiin ennakkoluuloisesti, pakottaminen ei välttämättä auta asiaa. Ihmisiä ei voi pakottaa haluamaan puolustaa maataan," hän toteaa.

Asevelvollisuuden palauttaminen on kaukana toteutumisesta. Saksa luopui vuonna 2011 vain miehiä koskeneesta asevelvollisuudesta, mutta puolustusministeri Boris Pistorius pyrkii nyt kartoittamaan mahdollisuuksia asevelvollisuuden palauttamiseksi. Tämä on kuitenkin haasteellista, sillä jopa hänen omassa puolueessaan sosiaalidemokraateissa on vahva pasifistinen siipi, joka vastustaa tätä ajatusta.

Ålanderin mukaan Saksan puolustusvoimien kapasiteetti on myös ongelma. Resursseja, kuten tarvittavia tiloja ja henkilöstöä, ei ole riittävästi tukemaan asevelvollisuuden nopeaa palauttamista. Taloudellinen tilanne vaikeuttaa tilannetta edelleen, sillä Saksa on sitoutunut velkajarruun, ja puolustusmenot kilpailevat muiden sosiaalipoliittisten menojen kanssa.

Kansainvälisellä kentällä tehdään myös havaintoja Saksan tilanteesta. Yhdysvaltojen presidentinvaalien alla keskustelut Yhdysvaltojen sitoutumisesta Euroopan puolustamiseen ovat käyneet kuumina. Saksalaiset poliitikot ovat alkaneet korostaa, että Euroopan on otettava suurempi vastuu oman maanosansa turvallisuudesta.

"Saksan toiminnassa näkyy varmasti huoli Yhdysvaltojen sitoutumisesta, mutta se on ollut ongelma jo pitkään. Henkilöstökehitys Bundeswehrissä on ollut heikkoa, ja nuorten kiinnostus asepalvelusta kohtaan on vähäistä huolimatta mainoskampanjoista," Ålander sanoo.

Lisäksi Saksa on kehottanut liittolaisiaan, kuten Liettuaa, nostamaan joukkojaan, mutta resurssit ovat joka tapauksessa tiukilla monien tehtävien vuoksi.

Kriittinen tilanne on huolestuttanut monia Saksassa. Hallitus joutuu nyt vakavien päätösten äärelle – mikä voi mahdollisesti johtaa uusiin parlamenttivaaleihin. Asepalvelusmallin tulevaisuus on siis epävarma, ja keskustelut sen ympärillä jatkuvat.