Vuonna 2023 kahdeksan hyvinvointialueen johtajaa ylitti huikeat 200 000 euron ansiotulot. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Ilkka Luoma on huomattava ansioiden kärkinimi, sillä hänen verotettavat tulonsa olivat peräti 234 274 euroa. Hänen perässään seuraa Husin toimitusjohtaja Matti Bergendahl, jonka tulot kohosivat 231 892 euroon.

Kiinnostavaa on, että pienimmätkin ansiot olivat yli 100 000 euroa, mikä kertoo hyvinvointialueiden johtajien merkittävästä taloudellisesta asemasta. Tämä saattaa herättää kysymyksiä siitä, miten nämä tulot suhteutuvat julkiseen sektoriin, jossa usein puhutaan säästöistä ja resurssien tehokkaasta käytöstä.

Kuvaavaa on myös se, että monet hyvinvointialuejohtajat ovat aloittaneet tehtävässään joko vuoden 2022 lopussa tai vuoden 2023 alussa. Joillakin alueilla johtajavaihdoksia on kuitenkin tapahtunut nopeasti, mikä voi heijastaa alueiden kehittyviä tarpeita ja haasteita.

Helsingin ja Ahvenanmaan osalta tilanne on erityinen, sillä niiden sosiaali- ja terveyspalvelut eivät kuulu hyvinvointialueiden hallintaan. Ahvenanmaalla sote-palvelut järjestetään omalla tavallaan, kun taas Helsingissä sekä kaupungin omat sosiaali- ja terveyspalvelut että HUS, Uudenmaan erikoissairaanhoitotoimija, tarjoavat palveluja asukkaille.

Lisäksi on syytä mainita, että hyvinvointialueilla toimii yhteensä yli 600 muuta johtajaa, mikä paljastaa järjestelmän laajuuden. Iltalehti on selvittänyt, että johtajanimikkeitä on monia, ja tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka paljon resursseja käytetään ylin tehokkuus ja miten johtaminen vaikuttaa lopulta kansalaisten saamiin palveluihin.

Vauraus julkisella sektorilla on keskusteluaihe, ja hyvinvointialueiden johtajien tulot asettavat entistäkin enemmän painetta avoimuuden ja vastuullisuuden vaatimuksille. Miten nämä johtajien suuret ansiot vaikuttavat alueiden taloudenhoitoon ja palveluiden laatuun? Tämän kysymyksen ympärille kerääntyy yhä enemmän huomiota.