Hallituksen suunnitelmat luopua terveydenhuollon kahden viikon hoitotakuusta ovat herättäneet jälleen vilkasta keskustelua eduskunnassa. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) joutui erityisesti SDP:n kansanedustajien tentattavaksi. Kansanedustaja Paula Werning nosti esiin, että yli puolet hyvinvointialueista tukee SDP:n aloitusta hoitotakuun säilyttämisestä.

- "Teidän ehdotuksenne uhkaa rahoittaa hoitotakuuta jatkavia alueita, mikä johtaa Suomessa tilanteeseen, jossa on kahden kerroksen väkeä: ne, jotka saavat hoitoa ajoissa ja ne, jotka odottavat jopa kolme kuukautta", Werning varoitti.

Ministeri Juuso puolusti muutosta, korostaen hoidon tarpeen arviointia ja erityisesti kiireellisten tapausten hoitamista. Hänen mukaansa muutoksen taustalla on pyrkimys parantaa hoidon jatkuvuutta.

- "Kysymys ei ole siitä, että jokaisen tulisi päästä lääkäriin kahdessa viikossa, vaan siitä, että kiireelliset tapaukset saavat hoitoa välittömästi", Juuso selitti.

Kansanedustaja Ville Merinen (sd.), joka on itse ollut sairauslomalla, kritisoi hallituksen linjaa. Hän kysyi, miten kansanedustajat voivat saada hoitoa välittömästi, kun tavalliset kansalaiset joutuvat odottamaan jopa kolme kuukautta. Entinen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) toi esiin, että vuonna 2004 säädetty kolmen kuukauden hoitotakuu mahdollisti 80 prosentin pääsyn hoitoon viikossa, mutta nykyisin tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi.

Jalostetut hoitoajat ja niiden pidentyminen ovat saaneet monet asiantuntijat ja kansalaiset huolestumaan. Ilmari Nurminen (sd.) nosti esiin, että hallitus leikkaa erityisesti pienituloisten, kuten vanhusten ja työttömien, pääsyä hoitoon.

- "Miksi alennamme tällaisia palveluja, kun tiedämme, että ne vaikuttavat eniten heikoimmassa asemassa oleviin?", Nurminen kysyi. Ministeri Juuso kiisti syytökset, mutta epäilijöitä jäi ilmaan.

Erityisesti Vihreiden Bella Forsgrén painotti ministerin vastuuta. - "Me tiedämme, että julkisen sektorin palvelut ovat vähävaraisille kaikkein tärkeimpiä. Jos leikkauksia tehdään, se vaikutuksena on se, että köyhimmät jäävät entistä enemmän hoitonsa ulkopuolelle", Forsgrén totesi.

Kyselytunnilla ministeriltä kysyttiin myös asiantuntijoiden näkemyksiä hoitotakuun pidentämisestä. Ministeri myönsi, ettei hän ollut ehtinyt käydä läpi kaikkia asiantuntijalausuntoja, mutta vakuutti luottavansa ammattilaisten arviointikykyyn.

Tällä hetkellä Suomi kohtaa vakavan terveydenhuollon haasteen, ja sen myötä potilaiden oikeus hoitoon on entistäkin ajankohtaisempi kysymys. Kansalaisten on tärkeää seurata tilannetta ja vaatia palvelujen säilymistä kaikille, riippumatta tulotasosta.