Helsingin IFK:n harjoituskausi päättyi karusti, kun HPK vei voiton 6–3. Karmiva tilasto kertoo, että helsinkiläiset ovat kaivaneet kiekon omasta maalistaan peräti 12 kertaa vain kahdessa viimeisessä ottelussa.

Ollaanpa rehellisiä: HIFK:n maalivahtikaksikko koostuu Niko Hovisesta ja Paavo Kohosesta, ja se on tällä hetkellä yksi Liigan heikoimmista. Joukkue menetti kesällä ykkösvahdiksi hankitun Jakub Škarekin NHL:ään, ja urheilujohtaja Janne Pesonen vähätteli tilannetta.

Pesosen väheksyntä kääntyi ihmetykseksi, kun HIFK ilmoitti hankkineensa Kohosen. Vapailla markkinoilla oli ollut saatavilla muun muassa Joni Ortio ja Janne Juvonen. Harjoituskausi on paljastanut, että HIFK tarvitsee ehdottomasti tasonsa todistaneen ykkösvahdin.

Samalla toinen heikkous paljastui yleisölle: HIFK:n puolustuskalusto on kaukana parhaimmastaan. Mikäli joukkueen puolustajat olisivat terveitä, se kestäisi vertailua lähes mihin tahansa Liiga-seuraan. Mutta tilanne on toinen, sillä HIFK on pelannut huumoritason puolustuksella lähes kaikissa harjoitusotteluissaan.

Onko se yllättävää, että syksyn alussa Ilari Melart ja Tony Sund ovat loukkaantuneina? Urheilujohtaja Pesoselle ilmeisesti oli.

Viime kauden päätteeksi joukkue menetti Luke Martinin ja Ronald Knotin, mutta Pesonen ei tuntunut huolestuvan. Puolustukseen on hankittu vain Arttu Kärki ja yksi latvialainen kiekoturisti, jotka eivät todennäköisesti hakeutuisi Tapparan, Ilveksen tai Kärppien puolustustilastojen joukkoon.

Aron Kiviharju on pelannut vahvasti, mutta ei vielä ole kärki-seuran ykköspuolustaja. Oliver Larsenin hyökkäyspään taidot ovat hyviä, mutta ylivoimalle hän ei juuri tuo lisäarvoa.

Olli Jokinen on tuonut lisää aktiivisuutta HIFK:n peliin. Joukkue on harjoitellut laadukkaasti, erityisesti luistelupelaaminen on saanut isoja harppauksia eteenpäin. Harjoituskauden aikana HIFK-pelaajien energia on kuitenkin hiipunut päätöserässä - mahdollisesti kovan harjoittelun seurauksena.

Hyökkäyskalustoon HIFK ei kaadu, vaikka se ei ole aiempien vuosien veroinen. Jori Lehterä, Petrus Palmu, Iiro Pakarinen ja Sebastian Repo muodostavat riittävän kärkijoukon.

Harjoituskaudella esiin on noussut Jere Somervuori ja Aatu Karjalainen, joista erityisesti Somervuori on tehnyt hienoja esiintuloja.

HIFK antaa tällä hetkellä liikaa tasoitusta maalivahtipelissä ja puolustuspelissä. Riskit on nähty jo kesällä, mutta Pesosella ei ole ollut kykyä reagoida puutteisiin.

Keväällä HIFK vaihtoi toimitusjohtajaa ja päävalmentajaa, mutta suurin juju jää edelleen taloon. Tiedätte kyllä, ketä tarkoitan.