Henna Virkkunen: Hevosharrastuksesta Euroopan komissioon – Meikkitaiteilija vai nuori kapinallinen?

Strasbourgissa kokoomusmeppien aamukahvitilaisuudessa saapuu huoliteltu Henna Virkkunen, joka on juuri nimetty Euroopan komission toiseksi varapuheenjohtajaksi ja teknologiasta sekä turvallisuudesta vastaavaksi komissaariksi. Virkkusen esitys nostaa pintaan hänelle ainutlaatuisen taustan: vietti nuoruudessaan villiä aikaa, lintsasi koulusta ja pakeni hevosmaailmaan.

1980-luvun alussa Jyväskylässä Virkkunen, tuolloin teini-ikäinen, yllätti vanhempansa päätöksellään keskeyttää koulunkäynnin ja lähteä Tanskaan kouluttamaan kilpahevosia. Hän oli saanut ensimmäisen poninsa vain kymmenenvuotiaana, ja hevoset olivat olleet hänen intohimonsa. ”Olin aina enemmän kiinnostunut hevosista kuin koulusta,” Virkkunen kertoo, viitaten siihen, miten nuoruuden kapinointi ja itsenäisyyden kaipuu ohjasivat hänen valintojaan.

Vaikka vanhemmat eivät olleet iloisia virheellisistä valinnoista, tämä kapinallinen vaihe vaikutti kuitenkin Virkkusen tulevaan uraan. 1990-luvun alussa palattuaan Suomeen hän innostui politiikasta ja alkoi opiskella journalistiikkaa. Virkkuselle avautui mahdollisuus liittyä Jyvaskylän kaupunginvaltuustoon, missä hän toimi aktiivisesti.

Vuoteen 2007 mennessä hän oli noussut eduskuntaan ja heti seuraavana vuonna nimetty opetusministeriksi. ”Politiikkaan liittyminen oli elämäni käännekohta,” Virkkunen myöntää. Hän on ollut vahvasti EU-yhteistyön kannattaja ja valmis tekijä keventämään byrokratiaa Euroopassa.

Tulevana komissaarina hän aikoo keskittyä eurooppalaisen talouden ja kilpailukyvyn parantamiseen. ”Unelmani on, että Eurooppa olisi paikka, jossa ihmiset voivat toteuttaa unelmiaan,” hän kiteyttää.

Henna Virkkunen on saanut poliittisissa piireissä hyvän maineen: häntä pidetään ystävällisenä, päättäväisenä ja työteliäänä. Hän on osoittanut, että omasta intohimosta voi syntyä huikeita mahdollisuuksia, jopa EU:n huipulla. Virkkusen tarina muistuttaa, että polkuja elämässä on monia – eikä aina tarvitse noudattaa perinteisiä sääntöjä menestyäkseen.

Poliittisessa maailmassa, jossa ihmiset usein pelkäävät menettää asemansa, Virkkunen osoittaa, että rohkeudella ja sitkeydellä voi voittaa jopa suurimmat esteet.