
”He pitivät meitä juutalaisia rottina” – Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta 80 vuotta
2025-01-27
Kirjailija: Elias
Maailman johtajat ja Auschwitzin tuhoamisleirin selviytyjät kokoontuivat tänään muistelemaan Auschwitzin leirin vapauttamista 80 vuotta sitten. Kuvittele, kuinka voimakkaat tunteet ja muistikuvat täyttivät paikan, jossa niin monta elämää on tuhottu.
Auschwitz, joka sijaitsee Oświęcimissä, Puolassa, oli valtava keskitys- ja tuhoamisleirien kompleksi, johon itse asiassa kuului yli 40 erillistä leiriä. Natsien arvioidaan surmanneen Auschwitzissa jopa 1,1 miljoonaa ihmistä, joista valtaosa oli juutalaisia. Tämä järkyttävä luku tuo esiin historian synkimmän puolen, ja se muistuttaa meitä inhimillisen kärsimyksen mittakaavasta.
Surmattujen joukossa oli myös kymmeniä tuhansia puolalaisia ja romaneja. Suuri osa leirille saapuneista vankilaisista sai traagisen kohtalon – heidät surmattiin kaasukammioissa heti saapumisensa jälkeen, mikä herättää kysymyksiä ihmiskunnan kyvystä oppia menneisyydestä.
Auschwitz-Birkenau oli Natsien suurin tuhoamisleiri ja siellä juutalaisia kuljetettiin eri puolilta Eurooppaa. Maanantaina järjestettiin muistotilaisuuksia leirin vapautumisen 80-vuotispäivän kunniaksi. Neuvostoliiton puna-armeija vapautti Auschwitzin 27. tammikuuta 1945, ja tämä päivämäärä on jäänyt historiaan synkkänä symbolina.
Päämuistotilaisuuteen oli kutsuttu kaikkia eloonjääneitä leiriltä. Yksi nuorimmista oli Eva Umlauf, joka syntyi natsien hallinnoimalla juutalaisten työleirillä ja on sittemmin omistanut elämänsä juutalaisten historian ja muistamisen edistämiselle.
Muistotilaisuudessa oli läsnä lukuisia maailman valtioiden johtajia, muun muassa Iso-Britannian kuningas Charles, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier ja liittokansleri Olaf Scholz. Suomesta tilaisuuteen osallistui tasavallan presidentti Alexander Stubb puolisoineen. Heidän läsnäolonsa oli merkki yhä jatkuvasta sitoutumisesta antisemitismiä ja inhimillistä kärsimystä vastaan.
Tämä tapahtuma ei ole vain muisto menneestä, vaan myös kutsu tulevaisuuteen, jossa kaikkien ihmisoikeudet tulevat kunnioitetuiksi ja suojelluiksi. Auschwitzin olosuhteet jäivät mieleen, ja on meidän vastuullamme varmistaa, että tällaiset kauheudet eivät koskaan toistu.