Kansakunta

Hallitus haparoimassa – Maaliviiva häämöttää horisontissa!

2025-09-02

Kirjailija: Sanna

Hallituksen matka on kuin kypsynyt parisuhde, jossa molempien osapuolten tunteista löytyy pieniä haasteita. Luottamus ei ole rautalujaa, mutta suurin todellinen voima on taloudellinen pakko, josta kaikki ovat yhtä mieltä. Perussuomalaiset ja kokoomus tasapainoilevat Orpon hallituksessa, pitäen silmällä yhteisiä tavoitteita.

Poliitikkojen kielessä hallituspuolueet jakavat saman suunnan: Suomen julkista taloutta on pakko sopeuttaa ja velkaantumisen kasvu on saatava kuriin. Budjettiriihtä ennen hallitus oli jo saanut aikaiseksi laskennallisia säästöjä, jotka ylsivät yhdeksään miljardiin euroon – vaikkakin niiden toteutuminen on vielä kysymysmerkki.

Ensi vuoden budjetissa haettiin lisäksi miljardi euroa säästöjä, ja tiistaina käynnistyivät neuvottelut tästä. Osan säästöistä on kuitenkin todellinen toteutumisen haaste. Esimerkiksi hallitus aikoo leikata valtion takaamien korkotukilainojen, eli ara-lainojen, myöntämisvaltuuksia, mikä vaikuttaa negatiivisesti talouskasvuun.

Asuntotuotanto on jämähtänyt valtion tukeman tuotannon varaan. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon kasvunäkymät ovat varovaiset, eikä se voi toimia rakennusalan kasvun veturina, jos tuettu tuotanto laskee.

Hallituksen säästötoimista suurin osa tarkoittaa suoria leikkauksia, erityisesti sosiaaliturvassa miljardisarjassa. Tämä voi tarkoittaa karuja seurauksia: THL:n mukaan pienituloisten määrä kasvaa leikkausten myötä noin 110 000 henkilöllä vuosina 2024-2025, joista lapsia on peräti 27 000.

Verotukselle on tehty sekä kevennyksiä että kiristyksiä. Hyvätuloisten marginaaliveroa on alennettu, jotta nämä olisivat innostuneita työskentelemään enemmän. Suurten eläkkeiden raippaverokaan ei alun perin jäänyt niin alas kuin oli suunniteltu.

Hallituskauden tärkeimmät sopeutukset on nyt tehty ja työmarkkinoiden pelisäännöt ovat saaneet totaalisen uudistuksen. Vain yksi budjettiriihe saattaa olla jäljellä ennen kuin haasteet, kuten kiinteistöverouudistus ja kuntien valtionosuusuudistus, saadaan käsitellyiksi. Näille ei ole kuitenkaan kriittistä kiirettä.

Jos seuraava maahanmuuttokriisi syntyy ja se johtaa uusiin ongelmiin hallituksessa, tilanne saattaa olla todella haastava. Onko tilanne aivan mahdoton, jos se tarkoittaa jatkuvia ongelmia hämärän naapurin toimien myötä Ukrainassa?