Petteri Orpon (kok) hallitus on saanut tulikuumaa kritiikkiä liittyen lakihankkeeseensa, joka koskee kolmansista maista tulevien työntekijöiden työttömyyssääntöjä. Ehdotuksessa esitetään kolmen ja kuuden kuukauden aikarajoja, ja monet asiantuntijat sekä opposition edustajat ovat kyseenalaistaneet sen toimivuuden ja kohtuullisuuden.

Lainsäädännön arviointineuvosto on myös ottanut vahvasti kantaa ja todennut, että hallituksen esitysluonnos on ”tyydyttävä” vain lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen osalta, mutta siihen liittyy edelleen huomattavia puutteita. Neuvosto on arvioinut, että lakiehdotus on paikoin ”epäselvästi kirjoitettu”, mikä vaikeuttaa sen tavoitteiden ymmärtämistä.

Neuvoston lausunnossa todetaan, että lakiehdotuksessa tulisi selventää tarkemmin, mitä tavoitteita sillä todella saavutetaan ja kuinka se muuttaa nykytilannetta. Esimerkiksi esityksessä olisi hyvä tuoda esiin, missä määrin se toteuttaa hallitusohjelmaa ja miten se suhteutuu muun muassa uudistettuun yhdistelmälupadirektiiviin.

Erityisesti huomiota kiinnitetään myös siihen, miten ehdotus vaikuttaa ulkomaalaisten työntekijöiden yhdenvertaisuuteen. Tällä hetkellä lakiehdotus jakaa työntekijät kahteen kategoriaan eri määräaikojen perusteella, mikä huolestuttaa asiantuntijoita.

Arviointineuvosto korostaa, että kolmen kuukauden määräajan riittävyyttä tulisi analysoida erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden osalta. Onko tällainen määräaika todella toimintakykyinen, vai luoko se lisähaasteita työllistymiselle? Neuvoston mukaan työntantajien velvollisuus ilmoittaa työsuhteen päättymisestä Maahanmuuttovirastolle on tärkeä, mutta on syytä selvittää, kuinka tämä velvoite vaikuttaa käytännössä.

Lakiehdotuksessa on myös tarpeen tarkentaa, miten mahdolliset sanktiot työnantajille tulisi määrittää ja kuinka ne vaikuttaisivat työnantajien toimintaan. Neuvosto suosittelee, että esitysluonnosta muokataan heidän lausuntojensa mukaisesti ennen hallituksen lopullista esitystä.

Keskusteluun on herännyt myös kysymyksiä siitä, kuinka hallituksen linjaukset ja lakihankkeet vaikuttavat maahanmuuttoon ja työmarkkinoiden monimuotoisuuteen. Yhä useampi asiantuntija painottaa, että on tärkeää huolehtia sekä taloudellisista että inhimillisistä arvoista, jotta Suomi voi jatkossakin olla houkutteleva kohde kansainvälisille osaajille.