Espoon äänestystulosten laskenta oli poikkeuksellisen hidasta, ja monet alueet jäivät vaaliprosessin kanssa suurta jälkeä. Kello yhden aikaan yöllä monilla alueilla oli saatu laskettua vain noin 60 prosenttia äänistä.

Vaikka äänestystulokset saatiin lopulta valmiiksi yön aikana, Espoon keskusvaalilautakunnan sihteeri Matti Aaltosen mukaan viiveet vaikuttivat merkittävästi. Samanaikaiset vaalit aiheuttivat enemmän ongelmia kuin oli etukäteen arvioitu, huolimatta runsaasta työvoimasta.

Aaltonen kommentoi: ”Vaalilautakunnilla oli eilen todella raskas päivä. Ennakkoäänestystyön laskennassa meni myöhään.”

Hitauden taustalla olivat myös tietoliikenneyhteyden ongelmat. Useat sähköpostit eivät lähteneet reaaliaikaisesti äänestystulosten laskentajärjestelmästä, mikä aiheutti ajantasaisuuden puutetta.

Lisäksi äänestyksissä oli huomattavan suuri määrä hylättyjä ääniä. Koko Suomessa aluevaaleissa hylättiin runsaat 83 700 ääntä, kun taas viime aluevaaleissa lukema oli vain noin 7 100.

Espoon kuntavaaleissa hylättiin lähes 41 700 ääntä, kun edellisissä vaaleissa vuonna 2021 tämä luku oli vain 11 500.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella hylätyt äänet nousivat reilusti yli 8 300, mikä on noin neljä prosenttia kaikista annetuista äänistä. Espoolaiset hylkäsivät kuntavaaleissa vajaat 2 700 ääntä, mikä tarkoitti noin kahta prosenttia.

Aaltonen kertoo, että hylätyissä äänissä oli enimmäkseen kysymys sekaannuksista. Moni äänestäjä sekoitti aluevaalien ja kuntavaalien äänestysliput, mikä johti ristiriitoihin.

Osittain äänestäjät saattoivat valita saman ehdokkaan molemmista vaaleista vain kuntaäänestykseen tarkoitetulla numerolla, jolloin aluevaaliääni mitätöitiin.

Aaltonen huomauttaa myös, että normaalia enemmän ei näytä olevan tyhjää tai ”Aku Ankka” -äänestystä.

”Vaikuttaakin siltä, että valtiotasoinen tiedotus ei ollut aivan onnistunut näissä vaaleissa. Kaikki äänestäjät eivät olleet täysin perillä, mistä tuplavaaleissa on kyse”, Aaltonen sanoo.