Tammikuussa koemme usein vuoden kylmimmät viikot, mikä tarkoittaa suuria haasteita sähkönkäyttäjille.

Kylmä, kuiva ja tuuleton sää tuo mukanaan erityisesti sen, että sähkön hinta voi nousta merkittävästi. Kun lämpötila laskee ja tuulikin on tyyntynyt, sähköä saatetaan tarvita enemmän, samalla kun sen tuotanto on heikompaa, ja hinnat voivat pomppia korkealle. Tämä voi kestää jopa useita päiviä peräkkäin.

Suomessa sähkön hinta vaihtelee dramaattisesti: viime vuonna nähtiin sekä Euroopan halvin että kallein sähkö. Teollisuus, joka kuluttaa runsaasti energiaa, voi hankkia sähkönsä kiinteihin sopimuksiin ja ennakoida kulutuksensa, mutta tavallisilla kuluttajilla ei ole samaa mahdollisuutta. Kuluttajat voivat löytää itsensä tilanteesta, jossa sähkö on edullista tai päinvastoin, ja tämä heilunta vaikuttaa suoraan heidän talousarvioonsa.

Hintojen äärimmäinen vaihtelu ei ole hyvä asia kenellekään. Euroopassa on vain kaksi maata, jotka ovat erityisen huonosti valmistautuneita kylmään säähän: Irlanti ja Suomi. Irlanti, saarena, on pakotettu huolehtimaan energian saatavuudestaan itse, kun taas Suomi on aikaisemmin voinut luottaa naapuriavun saantiin. Tulevaisuudessa tämä apu tulee olemaan entistä vaatimattomampaa.

Naapurimaat kuten Viro lopettavat fossiilisten polttoaineiden käytön, Ruotsi ja Norja ovat ilmoittaneet, että ne voivat jättää sähkönsiirtoyhteydet Saksaan rakentamatta, mikäli Saksa ei kykene nostamaan omaa sähkötuotantoaan riittäväksi. Tämä tilanne on seurausta Saksan päätöksistä hylätä ydinvoima ja siirtyä voimakkaammin venäläiseen kaasuun.

Se, että Suomi on sulkenut fossiilisia voimalaitoksia ja riippuu entistä enemmän säästä, herättää kysymyksiä sähkön tuotannon riittävyydestä. Valtio ei ole tällä hetkellä vastuussa sähkön tuotannon jatkuvuudesta, ja mikäli kylmät ja tuulettomat jaksot pitkittyvät, voi sähkökatkoista tulla todellinen vaihtoehto. Tämä riski on olemassa, ja vaikka toivotaan ettei se toteutuisi, on aika varautua.

Suomen olisi syytä tuplata sähkön tuotantokapasiteettinsa, jotta se voisi paremmin valmistautua nykyisiin ja tuleviin sähköntarpeisiin. Tämä prosessi tulee toteuttaa huomattavasti nopeammin kuin aikanaan, kun presidentti Kekkonen aloitti energiainvestoinnit ja niiden varaan rakentuvan teollisuuden. Kekkonen johtai Suomea vuosina 1956-1982, ja hänen aikanaan maassa käynnistettiin merkittäviä energiahankkeita.

Nykyisin presidenttien valta ei enää riitä tällaisiin laajoihin investointeihin. Uudet miljardin suuruiset investoinnit Suomessa ovat usein ulkomaisten teknologiajättien datakeskuksia, jotka kuluttavat valtavia määriä sähköä. On tärkeää, että Suomi rakentaa lisää perusvoimaa energiajärjestelmänsä kestävyyden varmistamiseksi.

Kansalaiset ja päättäjät, ajatelkaa tulevaisuuttanne! Sähkön rajut hintavaihtelut eivät ole vain tilastollisia lukuja, vaan ne vaikuttavat jokaisen arkeen. Suomen olisi nyt aika herätä ja ottaa ohjakset käsiinsä!