Elon Musk, maailman rikkain mies, jakoi hiljattain tilaston Suomesta, joka koski seksuaalirikoksia vuodelta 2017. Tämä aihe herätti laajaa huomiota ja keskustelua niin Suomessa kuin kansainvälisesti, kun Musk julkaisi tiedot viestipalvelu X:ssä.

Alkuperäinen kaavio, jonka Musk jakoi, julkaistiin ensin Ilta-Sanomissa yli kuusi vuotta sitten. Kaaviossa näkyi, kuinka eri kansalaisuuksia oli epäilty seksuaalirikoksista Suomessa. Erityisesti afganistanilaisten, joiden osuus oli 138 epäiltyä 10 000:ta kohden, ja irakilaisten, 134 epäiltyä, keskittyminen herätti huomiota. Suomalaisilla vastaava luku oli vain 3,3.

Viimeisimpien tietojen mukaan Suomessa seksuaalirikoksiin liittyvien ilmoitusten määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2017 asti. Poliisin tilastot osoittavat, että ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä on noussut, mutta tämä ei välttämättä tarkoita, että rikosten määrä olisi kasvanut samalla tavalla. Muutos voi osittain johtua myös viimeaikaisesta lainsäädännön muutoksesta, joka tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Uuden lain myötä raiskauksen määritelmä on keskittynyt suostumuksellisuuteen, mikä mahdollistaa aiempien tekojen raportoinnin helpommin.

Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen on todennut, että stigman hälveneminen on rohkaissut uhreja hakemaan apua ja tekemään ilmoituksia. Tämä uudistunut keskustelu seksuaalirikoksista on auttanut uhreja kertomaan kokemuksistaan ja ilmoittamaan rikoksista viranomaisille.

On myös huomionarvoista, että ulkomaalaisten osuus ilmoitetuista rikoksista on laskenut. Vanhan lain aikana ulkomaalaisten osuus ylitti 20 prosenttia, mutta vuonna 2023 se oli vain 17,8 prosenttia ja viime vuonna 15,6 prosenttia. Tämä voi osittain selittyä ulkomaalaisten määrän kasvulla Suomessa, joka on noussut noin 373 000:een viime vuonna.

Suomalaisten osuus epäiltyjen rikosten määrässä on kuitenkin kasvanut merkittävästi. Vuonna 2017 poliisille ilmoitettiin 1 826 suomalaisen epäilemää rikosta, mutta viime vuonna kyseinen luku oli jo 5 339, lähes kolminkertainen. Tämä kehitys herättää kysymyksiä siitä, miksi suomalaisten osuus rikoksista on kasvanut enemmän kuin ulkomaalaisten.

Kriminologi Matti Näsi huomauttaa, että suomalaisten epäiltyjen rikosten kasvu voi liittyä lainsäädännön muutoksiin ja stigman vähenemiseen, jolloin uhrit ovat valmiimpia ilmoittamaan myös vanhemmista teoista.

Tilastojen mukaan afganistanilaisten ja irakilaisten osuudet ovat pysyneet korkeina, mutta syyrialaisten määrä on noussut raportoinneissa muiden kansalaisuuksien ylle. Tämä herättää kysymyksiä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat seksuaalirikosten ilmoitusmääriin ja mihin suuntaan suomalainen lainsäädäntö on menossa.

Alueellisesti on myös nähtävissä, että tietyt maat ovat jatkuvasti yliedustettuina rikostilastoissa. Tämä nostaa esille kysymyksen, miksi tietyistä maista tulevat kansalaiset näyttävät olevan erityisen alttiita epäilyille.

Elon Muskin jakaman tilaston nostaminen keskusteluun on herättänyt laajaa huomiota, mutta myös kritiikkiä siitä, että vuosien takaisia tilastoja käytetään perusteina nykypäivän keskustelulle. Onko oikea tapa arvioida nykytilannetta vanhojen lukujen kautta? Tämä panee miettimään, millaisia merkityksiä ja tulkintoja tilastoilla voidaan oikeastaan tehdä.