Ruotsin ja Suomen pörssien väliset erot kasvoivat huimasti viime vuosina. Tukholman pörssi on päihittänyt Helsingin pörssin tuottojen osalta merkittävällä erolla. Vuoden 2019 alusta alkaen Helsingin pörssin kokonaistuotto on ollut vain 44 prosenttia, kun taas Tukholman pörssi on kerryttänyt huikeat 122 prosenttia.

"Ero on merkittävä", korostaa Aktian salkunhoitaja Juuso Kenkkilä Markkinaraati-ohjelmassa. "Tulostaso on jäännyt Helsingin pörssissä vaatimattomaksi, erityisesti viime vuosina."

Helsingin pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman puolestaan varoittaa pelkästä suuryritysten indeksien tarkastelusta, sillä se voi peittää alleen koko markkinakehityksen. Husman nostaa esille, että Ruotsissa on tullut selvästi enemmän uusia yrityksiä listalle, mikä viittaa siihen, että uusiutumiskyky Suomessa on heikentynyt.

Ruotsissa on vuosikymmeniä tehty pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti töitä pääomamarkkinoiden kehittämiseksi. Ruotsin hallitus alkoi jo 1980-luvulla edistää kansalaisten rahastosäästämistä ja muutti eläkkeiden järjestelmää niin, että osa varoista saatettiin sijoittaa itse. Vuonna 2005 perintö- ja lahjavero korvattiin luovutusvoittoverolla, mikä on nähty kansalaisten vaurastumisen edistäjänä.

"Ruotsissa kansalaisten vaurastumista on edistetty paljon tehokkaammin, ja tämä on johtanut parempiin taloudellisiin tuloksiin", Husman toteaa.

Toisaalta, suomalaiset edelleen pitävät lottoamista todennäköisimpänä keinona vaurastua. Danske Bankin kyselytutkimus paljastaa, että useimmat suomalaiset uskovat onnenpotkuun, vaikka todellisuus on toisenlainen. "Valitettavasti tiedämme, että tämä ei ole toimenpide, joka todella johtaa vaurastumiseen", Kenkkilä kommentoi.

Samaan aikaan Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri vaatii lisää taloustaitojen opettamista suomalaisille, ja hän toivoo, että Suomi ottaisi enemmän esimerkkiä Ruotsista. "Meillä on erinomaiset mahdollisuudet oppia naapurimme menestyksestä, sillä Ruotsi on Euroopan mestari pääomamarkkinoiden pyörittämisessä. Pitkäjänteinen systemaattinen talouspolitiikka on johtanut siihen, että kansalaiset ovat voineet vaurastua," Lounasmeri sanoo.

Suomessa on kuitenkin vielä paljon tehtävää, jotta voisimme saavuttaa Ruotsin tason. Talouden ja sijoitusopetuksen kehittäminen on kriittistä tulevaisuuden vaurauden turvaamiseksi. Olisiko nyt viimein aika herätä ja oppia naapurimaan menestyksestä?