Droonit muokkaavat sodankäyntiä radikaalisti

Droonit ovat mullistaneet sodankäynnin kentällä, jättäen taistelijat lähes avuttomiksi. Piilossa pysyminen on miltei mahdotonta, ja drooniparvien torjuminen linjojen takana on yhtä aikaa haastavaa ja riskialtista.

EU investoi massiivisesti droonitekniikkaan

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen toi keskiviikkona esiin tarpeen kehittää droonimuuri EU:n itärajoille. Tuoreen ilmoituksen mukaan EU aikoo investoida 6 miljardia euroa droonien kehittämiseen yhdessä Ukrainan kanssa. Tämä hanke on välttämätön, mutta se tuo mukanaan valtavia kustannuksia ja haasteita.

Droonihaaste ja torjuntakeinot

Drooneissa piilee salakavala uhka, sillä niiden kustannukset vaihtelevat sadoista euroista jopa kymmeniintuhansiin. Suomi voisi käyttää Nasams-ilmatorjuntajärjestelmää droonien alasampumiseen. Tällä hetkellä maassamme on 24 Nasams-laukaisinta, joista jokainen voi ampua kuusi ohjusta, mahdollistaen jopa 144 ohjuksen laukaisun samanaikaisesti - hintalapuksi voi tulla huikeat 288 miljoonaa euroa.

Yhä kallimpaa: hävittäjät ja ohjukset

Hävittäjälentokoneista laukaistavat ohjukset ovat vieläkin kalliimpia, kuten nähtiin kun Naton joukot vastasivat Venäjän droonihyökkäyksiin Puolassa. Venäjä on suorittanut yli 500 droonihyökkäystä Ukrainassa, mikä korostaa uhkaavaa tilannetta.

IT-tykkijärjestelmät: Tuore idea droonien torjuntaan

Droonien pudottaminen IT-tykkijärjestelmillä voisi olla edullisempaa, mutta vaatii silti tarkkaa reaaliaikaista tietoa. Eri energiansuuntausaseiden, kuten tehokkaiden laserien ja mikroaaltopurskausten kehittäminen on nyt keskiössä.

Kokonaisvaltainen lähestymistapa on avain onnistumiseen

Toimivan droonimuurin kehittäminen vaatii laaja-alaista strategiaa ja kaikkien torjuntatekniikoiden saumattomaa yhdistämistä. Tämä on kymmenien miljardien eurojen urakka, joka kaipaa tehokasta kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Ukrainan kanssa.

Rahoituksen mahdollisuudet: Venäjän varat Euroopalle?

Yksi järkevimmistä tavoista rahoittaa droonimuurin kehittämistä voisi olla Venäjän julkisen sektorin jäädytettyjen varojen, noin 200 miljardin euron, suuntaaminen Eurooppaan. Tämän rahan käyttäminen vaatisi vain rohkeutta - resursseista ei ole pulaa.