Uuden vuoden alussa jäseniemme kanssa pysähdyimme pohtimaan, mitkä ovat kiireellisimmät aiheet ja tulevaisuuden trendit maalatessamme digitaalisen yhteiskunnan kehityskarttaa. Digikyvykkyys, digitaalinen taloushallinta, datatalous ja vastuullisuus ovat teemoja, jotka nousevat keskiöön.

Digikyvykkyys muodostaa perustan tietoyhteiskunnalle, mutta sen ylläpito on jatkuvasti haastavaa nopean teknologisen kehityksen myötä. On tärkeää ymmärtää ja osata hyödyntää dataa, tekoälyä ja digitaalisia työkaluja organisaation kaikilla tasoilla. Tämä vaatii sekä yksilöiltä että organisaatioilta aktiivista osallistumista ja sitoutumista.

Katri Kolesnik Business Technology Forumista korostaa, että teknologian ja liiketoiminnan välinen kuilu on nykypäivänä mahdoton hyväksyä. Hänen mukaansa on tärkeää nähdä nämä asiat yhtenä kokonaisuutena, jota kehitetään yhdessä. Kolesnik vertaa teknologiaa aikaisemmin tärkeään ”paperikoneeseen” – liiketoimintajohtajien tulee ymmärtää teknologian merkitys kilpailukyvylle aivan kuten he tuntevat vanhan paperitehtaan koneiston.

TIEKEn digiosaamisen vauhdittaja Merja Sjöblom on samoilla linjoilla ja painottaa, että johtajien on hallittava teknologian ymmärrys, jotta he voivat hyödyntää sitä liiketoimintahyötyjen maksimoimiseksi. Tämä vaatii jatkuvia investointeja osaamisen kehittämiseen ja muutoksen hallintaan.

Suomessa digikyvykkyys on paradoksaalisessa tilassa – vaikka maata pidetään digitalisaation mallimaana, osaamisvaatimukset kasvavat nopeammin kuin niitä ehditään täyttää. Tämä luo merkittävää painetta koulutusjärjestelmälle ja työelämälle, joilta odotetaan joustavuutta ja kykyä sopeutua muuttuviin tarpeisiin.

Sjöblom korostaa, että lähes kaikki organisaatioissa tarvittava osaaminen kytkeytyy digitalisaatioon.

”Jatkuva osaamisen kehittäminen on elintärkeää. Tämä ei rajoitu vain perusteknologisiin taitoihin, vaan kattaa myös datan ja tekoälyn tehokkaan käytön,” hän jatkaa.

TIEKE on sitoutunut tukemaan digikyvykkyyden kehittymistä laajasti. Esimerkiksi digitaaliset osaamismerkit auttavat sekä yksilöitä että organisaatioita tunnistamaan omaa digiosaamistaan.

Digitaalinen taloushallinta on nousemassa yhä tärkeämpään rooliin organisaatiossa tietohallinnan parantamiseksi ja toimintojen virtaviivaistamiseksi. CGI:n johtaja Tom Grönstrand alleviivaa standardoinnin ja yhteisten pelisääntöjen merkitystä, sillä ilman niitä on vaara, että toiminta muuttuu kaoottiseksi.

”Standardit luovat luottamusta ja läpinäkyvyyttä, joiden myötä organisaatiot voivat vaihtaa tietoa turvallisesti”, Grönstrand toteaa.

Verkkolaskutus toimii hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä ja standardoinnin hyödyistä. Suomalainen yhteistyö eri toimialojen kesken on mahdollistanut verkkolaskutuksen räjähdysmäisen kasvun.

Vastuullisuus ja kestävyys ovat nousseet keskiöön, teknologialla on merkittävä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Telian Eija Pitkänen korostaa, että teknologista potentiaalia on hyödynnettävä vastuullisesti.

“Jokaisella laitteella ja järjestelmällä tulee tukea kiertotaloutta ja olla suunniteltu kestämään – ei vain käyttöä, vaan myös uudelleenkäyttöä ja kierrätystä,” hän kertoo.

Vastuullisuus ei ole vain raportointia; se on strateginen valinta, joka tuo kilpailuetua.

Digikyvykkyys, digitaalinen taloushallinta, datatalous ja vastuullisuus ovat keskeisiä osa-alueita tulevaisuudenkestävässä yhteiskunnassa. Niiden edistäminen vaatii kaikkien toimijoiden yhteistä visiota, konkreettisia toimia ja laaja-alaista yhteistyötä.

Suomella on mahdollisuus olla edelläkävijä ja esimerkki muille maille siitä, miten tietoyhteiskuntaa voidaan kehittää kestävästi ja vastuullisesti. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi meidän on kumppanina yhdessä astuttava kohti innovatiivista tulevaisuutta.