Berliini – 9. marraskuuta 1989 Berliinin muuri, kylmän sodan symboli, kaatui ja avasi tien Saksalle uudelleen. Tänä päivänä, 35 vuotta myöhemmin, sen muisto on yhä vahvasti läsnä Saksan kansan mielissä. Vaikka muuri on romuttunut, on maa edelleen jakautunut monella tapaa.

Viime aikoina Saksassa on kohistu, kun Donald Trumpin paluu Yhdysvaltojen presidenttinä on jälleen nostanut esiin keskustelua geopoliittisista jännitteistä Euroopassa. Euroopan kansalaiset ovat huolissaan siitä, että Trumpin valinta voisi johtaa uusiin kylmän sodan kaltaisiin jakolinjoihin.

Berliinin muuri hajotti perhettä ja ystäviä 28 vuoden ajan, ja sen rakentamisen myötä monia idästä pakeni länteen. Arviolta 100 000 ihmistä yritti paeta, ja vain viitisentuhatta onnistui; yhä 600 ihmistä kuoli muurin aikana. Tuolloin itäosassa eläneet ja lännessä kasvaneet ihmiset ovat kasvaneet täysin eri maailmoissa, ja tämä ero näkyy edelleen arvoissa ja asenteissa.

Mielipidekyselyt osoittavat, että monet saksalaiset kokevat, että jakautuminen ei ole ohi. Erityisesti entisessä itäosassa muurin kaatumista on monesti pidetty huonona asiana, ja 45 prosenttia itäsaksalaisista ilmoittaa olevansa epävarmoja muurin kaatumisen vaikutuksista. Juliane, tübingeniläinen nuori nainen, kertoo omista kokemuksistaan; hänen äitinsä on idästä ja isänsä lännestä, ja hän on itse kasvanut näiden erilaisten taustojen keskellä.

Erityisesti lapsuuden kokemukset ja koulut verrattuna taloudellisiin mahdollisuuksiin ovat myöskin syitä, miksi idän ja lännen välillä on edelleen eroja. Esimerkiksi Itä-Saksassa naisten asema oli useimmiten tasa-arvoisempi kuin lännessä.

Elvira, puolalainen, joka pakeni lapsena DDR:n kautta Länsi-Saksaan, kertoo, että vaikkakin hän asuu lännessä, on hänellä yhä vaikeuksia ymmärtää idästä tulevien ihmisten tunteita. Hän uskoo, että monet entisen DDR:n kansalaisista kaipaa heikoista olosuhteista huolimatta turvallisuutta, joka heillä oli silloisessa järjestelmässä.

Historioitsija Ilko-Sascha Kowalczuk tuo esiin, että muurin murtuessa kaduille riemuitsemaan pääsi vain pieni osa väestöstä. Moni katsoi tilannetta kotoaan ikkunasta. ”Miljoonat odottivat vain ja toivottivat, että asiat eivät muuttuisi liian nopeasti”, Kowalczuk muistuttaa.

Miksi Saksan jakautuminen on edelleen ajankohtainen kysymys? Saksan yhdistyminen oli valtava historiallinen saavutus, mutta sosioekonomiset erot Itä- ja Länsi-Saksan välillä elävät yhä voimakkaasti. Ja vaikka Berliinin muuri on pelkkä historiankappale, sen vaikutukset tuntuvat yhä jokapäiväisessä elämässä.

Juhlistamme siis tätä merkittävää päivämäärää, mutta samalla meidän on muistettava, että työtä on vielä paljon tehtävänä Saksan yhtenäistämiseksi – niin henkisesti kuin käytännössä.

Katso video Berliinin muurin historiasta ja sen vaikutuksesta Saksaan!