Suomessa tapahtui hämmennystä, kun barokkiorkesterin ja Helsingin kamarikuoron esityksen peruminen viime hetkellä nousi puheenaiheeksi. Yhdistelemällä Georg Friedrich Händelin Messias-oratorion esitys Kirkkonummella oli suunniteltu kouluun, mutta se peruttiin opetushallituksen ohjeiden perusteella.

Poliittisen keskustelun keskiössä on ollut kansanedustaja Päivi Räsänen, joka on kritisoinut ohjeistuksen epäselvyyksiä. Hän ilmoitti MTV Uutisille, että opetushallituksen kommunikointi on ollut puutteellista, ja opettajat sekä rehtorit ovat olleet hämmentyneitä ohjeista, joita he saavat.

Räsänen painottaa, että tilanne edellyttää muutosta. "Joko opetushallituksen tulee tarkentaa ohjeitaan tai selittää niitä niin, että tällaisia ylilyöntejä ei enää tapahtuisi," hän sanoo. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka opetushallitus kykenee ohjaamaan kulttuuritapahtumia, joissa uskonto ja kulttuuri kietoutuvat yhteen.

"Jeesus on keskeinen kulttuuripersoona, ei vain uskonnollinen hahmo", Räsänen korosti. Hänen mukaansa Jeesuksen merkitys länsimaisessa kulttuurissa on niin suuri, että hänet tulisi tuntea kaikessa opetuksessa. Räsänen tuo esiin, että myös uskonnottomien ja eri uskontoperinteistä tulevien lasten tulisi oppia, kuka Jeesus on, ja miksi hän on merkittävä historiallinen henkilö, joka vaikuttaa yhä nykymaailmassa.

Opetushallituksen johtaja Kurt Torsell puolestaan on kommentoinut tilannetta ja korostanut, että heidän näkemyksensä mukaan barokkikonsertin luonteen vuoksi sen ei olisi tarvinnut perua. "Olisi ollut mahdollista, että kaikki oppilaat olisivat voineet osallistua konserttiin, eikä muuta tilaisuutta olisi ollut tarpeen järjestää sen sijaan," Torsell huomautti.

Keskustelu barokkikonsertin peruuttamisesta opettaa meille, kuinka sovittaa yhteen kulttuuriset ja uskonnolliset lähestymistavat, sekä sen, miten monimuotoisuus näkyy Suomen opetussysteemissä. Nyt katseet kääntyvät siihen, mihin suuntaan opetushallitus ottaa tulevaisuudessa ja keitä henkilöitä kuunnellaan päätöksenteossa.