Suometsien ennallistaminen ei ole tehokas keino torjua ilmaston lämpenemistä, sanoo suometsätieteen professori Annamari Laurén. Hänen mukaansa ennallistamishankkeisiin liitetään usein liiallisia odotuksia, kun todellisuus on monimutkaisempaa.

Laurén muistuttaa, että ennen kuin ennallistaminen alkaa tuottaa positiivisia säävaihteluita, voi kulua jopa 100 vuotta. 'Ennallistaminen voi vaikuttaa ilmastoa lämmittävästi pitkään ennen kuin sen hyödyt näkyvät', hän toteaa.

Professori Laurén painottaa, että suometsien hiilitaseessa tulisi huomioida sekä puustoon että maaperään sitoutunut hiili. Ojitetut suot voivat toimia hiilinieluina, mikäli puuston kasvu otetaan huomioon. Kuivatessaan soita, hiilivarastot voivat kuitenkin vähentyä merkittävästi.

Laurénin mukaan on tärkeää ylläpitää tuotannossa olevia suometsiä ja nostaa pohjaveden pintaa, jos ilmaston lämpenemistä halutaan hidastaa alle sadassa vuodessa. 'Tuottavia metsämaita ei tulisi ennallistaa, sillä ne ovat tärkeitä puuntuotannon kannalta ja toimivat tehokkaina hiilinieluina', hän korostaa. 'Mikäli ennallistaminen toteutetaan metsänhoidon yhteydessä, se ei välttämättä ole ongelma. Sen sijaan ne suoalueet, joissa metsänhoito ei ole onnistunut, voivat olla ennemmin ennallistamisen kohteita.'

Esimerkiksi varpu- ja mustikkatyypin turvekankaat eivät ole suotuisia ennallistamiselle. Sen sijaan rahkaturpeiset ja huonosti vettä läpäisevät suot, joilla on ekologista arvoa, tarjoavat mahdollisuuksia ennallistamiseen. Kuten Laurén toteaa, vanhojen korvaisten ennallistamisella voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta ja tukea ekosysteemien kestävyyttä.

Meidän on kuitenkin oltava realistisia ennallistamisen suhteen ja ymmärrettävä, että pitkäjänteinen ja hyvin suunniteltu työ on avainasemassa, jotta voimme saavuttaa toivottuja tuloksia. Vaikka ennallistaminen vaikuttaa ympäristönsuojeluelta, se ei yksinään riitä ratkaisemaan ilmastonmuutoksen haasteita.