Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass analysoi presidentti Alexander Stubbin erilaista lähestymistapaa Venäjään verrattuna edeltäjäänsä Sauli Niinistöön. Niinistön aikana Suomi pyrki aktiivisesti ylläpitämään kaksisuuntaisia suhteita ja hyviä yhteyksiä Venäjään, mutta Stubbin retoriikka viittaa selkeään muutokseen tässä strategiassa.

Wass nosti esiin Stubbin vahvan tuen Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille hänen kymmenen kohdan rauhansuunnitelmassaan. Stubbin tuore puhe YK:n yleiskokouksessa alleviivasi kansainvälisen oikeuden ja monenkeskeisen yhteistyön tärkeyttä erityisesti pienille valtioille, kuten Suomelle.

Hän korosti, että niin kauan kuin nykyinen Venäjän hallinto pysyy vallassa, Suomi ei voi mieltää Venäjää yhteistyökumppaniksi. Wat arveli, että ajantasaisessa geopoliittisessa tilanteessa Suomen olisi syytä pysyä varovaisena ja välttää liiallista kumppanuutta Venäjän kanssa.

Wass kommentoi myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) päätöstä jättää Suomi pois Ukrainan jälleenrakennuksen tasa-arvoliittoumasta. ”Tämä tilanne paljastaa, kuinka haavoittuva ulkopolitiikan johto voi olla, varsinkin jos hallituksen ja presidentin linjat eriytyvät toisistaan”, hän totesi.

Hänen mukaansa ulkopolitiikassa on ollut pitkään konsensuksen henki, mutta mikäli erimielisyyksiä syntyy, se voi johtaa epäselvyyksiin Suomen ulkopoliittisessa strategiassa. Wass varoitti, että erityisesti pienille maille, kuten Suomelle, kehityksen epäselvyydet voivat olla kalliita. ”Meillä ei ole varaa siihen, että politiikan kentällä syntyy erimielisyyksiä, koska se voi johtaa kansainvälisen aseman heikkenemiseen”, hän sanoi.

Häntä huolettaa myös se, että eduskunnan ulkoasianvaliokunta saattaa jäädä syrjään. ”On tärkeää, että ulkopolitiikan päättäjät ja asiantuntijat tekevät yhteistyötä, jotta voimme varmistaa Suomen kansalliset intressit tulevaisuudessa”, Wass painotti.

Tällä hetkellä Suomi navigoi haastavassa kansainvälisessä ympäristössä, ja asiantuntijat korostavat yksimielisyyden ja yhteistyön merkitystä, jotta maa voi puolustaa omaa turvallisuuttaan ja etujaan.