Helsingistä Utsjoelle kulkeva Nelostie jakaa Suomen kahteen toisistaan jyrkästi poikkeavaan alueeseen. Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro on tarkastellut Nelostien erottavia puolia useilla aluekehityksen mittarilla, ja jakolinja on selvää.

Aron mukaan lännen alueella asuu yli 71 prosenttia suomalaisista, siellä tuotetaan noin 80 prosenttia maan bruttokansantuotteesta ja siihen sijoittuu noin 75 prosenttia Suomeen kaavailluista vihreän siirtymän investoinneista. Hän vertailee valtatie 4:ää nykyajan Pähkinäsaaren rauhan rajaan, joka korostaa alueiden eriytymistä.

Pitkän ajan trendi

Tyypillisiä kysymyksiä Arolta ovat esimerkiksi, mistä tämä jyrkkä jakolinja oikein johtuu. Hän mainitsee, että syitä on monta: perinteiset asiat kuten koulutuspaikat, työpaikat ja sujuvat liikenneyhteydet murentavat alueiden välistä tasapainoa. Aron mukaan nämä ovat vain jäävuoren huippu, sillä myös paikallisten maine ja tulevaisuuden mahdollisuudet vaikuttavat suuresti.

Aro huomauttaa, ettei alueiden eriytyminen ole uusi ilmiö. Hänen mukaansa kaupungistuminen on jatkuvaa, ja se on ollut vahvasti läsnä jo vuosikymmeniä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana keskittymiskehitys on ollut erityisen voimakasta, paitsi koronapandemian aikana, jolloin muuttovoittoisten kuntien määrä yli kaksinkertaistui.

Korkeakoulujen rooli

Erityisesti korkeakoulujen aloituspaikkojen jakautuminen on vaikuttanut merkittävästi alueiden kehitykseen. Aro painottaa, että alueilla, joilla on enemmän koulutusmahdollisuuksia, myös yritykset kasvavat ja työllisyys paranee. Maahanmuutto on myös muuttanut alueiden dynamiikkaa, sillä maahanmuuttajat suuntaavat erityisesti suurille kaupunkialueille.

Kolme keinoa eriytymisen hillitsemiseksi

Aro esittää kolme keinoa, jolla Itä-Suomen väestökehitystä voisi yrittää hillitä. Ensimmäiseksi hän mainitsee investoinnit kulkuyhteyksiin ja sähköverkkoon. Hyvä liikenneinfrastruktuuri houkuttelee yrityksiä investoimaan alueelle. Toiseksi, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrän turvaaminen Itä-Suomessa on tärkeää. Kolmanneksi hän ehdottaa erityistalousalueiden perustamista, mikä voisi houkutella yrityksiä esimerkiksi verohelpotuksilla.

Yhdenvertaisuus ja talous

Aro painottaa, että aluekehitys on myös yhdenvertaisuus- ja kansantalouskysymys. Itä-Suomessa on merkittävää metsätaloutta, ja alueen joukossa on myös maanpuolustuksellisesti tärkeitä seutuja. Hän näkee, että maakuntakeskusten ja yliopistokaupunkien elinvoima on ratkaisevaa, jotta alueet voivat houkutella asukkaita, investointeja ja matkailijoita tulevaisuudessa.

Tutkimusjohtaja arvioi, että nykyistä rahamäärää ei välttämättä tarvitsisi kasvattaa valtavasti, vaan tärkeintä on käyttää resurssit tehokkaasti. Aro korostaa, että ratkaisut ovat usein pienissä, mutta merkittävissä asioissa, joita voidaan kehittää ja tukea.