MOSKOVA – Ukrainan droonit ovat jälleen rikkoineet rauhan sunnuntaiaamuna Moskovan ympäristössä, kun Venäjän puolustusministeriö ilmoitti, että ilmatorjunta sai tuhottua 34 droonia Moskovan lähialueilla.

Paikallisviranomaiset kertovat, että viisi ihmistä haavoittui, kun droonien osia putosivat asuinalueelle Ramenskojessa. Yksi talo paloi täysin, ja toinen damagea sai osittain. Tämä tilanne herättää kysymyksiä vaihtoehtoisista puolustustaktiikoista ja kaupungin asukkaiden turvallisuudesta.

Droonihyökkäys myös keskeytti lennot tärkeillä lentokentillä, kuten Domodedovossa, Šeremetjevossa ja Žukovskissa. Tähän asti ei ole varmuutta droonien tarkasta kohteesta tai siitä, saavuttivatko ne maaliaan. Venäjän viranomaiset eivät todennäköisesti ilmoittaisi, vaikka heidän ilmavoimansa olisivat onnistuneet, mikä herättää epäilyksiä ja mahdollisia hämärän taktiikoita.

Ukrainan kyky suorittaa droonihyökkäyksiä niin syvälle Venäjälle ei enää yllätä. Nämä isku ovat paitsi strategisia myös emotionaalisesti kuormittavia Venäjän puolustukselle. Vaikka turvallisuuden tunne järkkyy, Moskovan asukkaat eivät enää koe iskuja yhtä järkyttävinä kuin aiemmin – tilanne on muuttunut arkipäiväiseksi osaksi elämää kaupungin ympäristössä.

Esimerkiksi Levada-keskuksen lokakuun tutkimuksessa vain 1 prosentti kyselyyn osallistuneista mainitsi droonihyökkäykset merkittävänä uutisena, mikä oli lasku aiemmasta 5 prosentista syyskuussa. Tämä viittaa siihen, että vaikka droonihyökkäykset aiheuttavat huolta, niiden vaikutus yleiseen mielialaan on heikentynyt.

Syyskuussa drooni-isku Echterille vaikutti ensimmäistä kertaa ihmishenkiä Moskovan lähettyvillä. Venäjän media on luonnehtinut Ukrainan ilmaiskuja terroristisiksi, vaikka he jättävät huomiotta, että Venäjä on jatkuvasti suorittanut paljon tuhoisampia hyökkäyksiä Ukrainaan, kuten sunnuntaikaan kohdistuneet iskut. Ukrainan mukaan Venäjä käytti viime yönä 145 droonia hyökkäyksiinsä.

Historian saatossa sotateoreetikot ovat uskonut, että vihollisen moraalia voidaan horjuttaa ilmaiskuilla syvällä heidän kotirintamallaan. Tätä ideaa tituleerattiin douhetismiksi, italialaisen lentokenraalin Giulio Douhetin mukaan. Kuitenkin käytännössä on osoittautunut, että siviilejä kohdistavat pommitukset voivat jopa nostattaa vastustajien taisteluhenkeä.

Ukrainan menestykselliset iskut Venäjän öljynjalostuslaitoksiin ja varastoihin ovat olleet tueksena sodankäynnissä, joka on aiheuttanut merkittävää vahinkoa Venäjän energiataloudelle. Ukraina on tänä vuonna onnistunut iskemään vähintään yhdeksään merkittävään venäläiseen öljynjalostamoihin.

Lokakuun lopulla brittilehti The Financial Times raportoi, että mahdolliset neuvottelut energia-infrastruktuurin suojelemiseksi ilmaiskuilta ovat alkaneet. Qatarin välimieskeskustelut kuitenkin hyytyivät Ukrainan hyökkäysoperaatioon Venäjän Kurskin alueelle. Diplomaattilähteet viittaavat siihen, että jatkokeskustelut neuvottelujen aloittamisesta olisivat hyvin varhaisessa vaiheessa.

Vaikka osapuolet kieltävät käyvänsä neuvotteluja, molemmille saattaisi olla edullista rajoittaa iskuja. Erityisesti Ukrainalle energiainfrastruktuurin suojeleminen talven lähestyessä on ensiarvoisen tärkeää. On kuitenkin vaikeaa arvioida, kuinka sunnuntaiaamun droonihyökkäykset vaikuttavat mahdolliseen neuvotteluhalukkuuteen.

Sota käydään nyt erityisen monimutkaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa, etenkin Donald Trumpin mahdollisen paluun vuoksi Yhdysvaltain presidentiksi. Venäjän johto on antanut ymmärtää, että he odottavat Trumpin suhteen, eikä kiirettä neuvotteluihin ole – huolimatta siitä, että Venäjän joukot ovat olleet viime aikoina asemassa, kun taas Ukrainalaiset ovat vetäytyneet.

Putin on esittänyt jyrkkiä ehtoja jopa tulitauolle: Ukraina pitäisi vetää joukkonsa neljältä osittain miehitettyltä alueelta ja luopua Naton jäsenyyden tavoittelusta. Rintamalinjoilla sotamanööversit voivat kuitenkin hidastua lähiaikoina, kun jokavuotinen kelirikko muuttaa maan mudaksi ja vaikeuttaa liikkuvuutta.