Naton mukaan merisodankäynnissä tulevaisuudessa vedenalaiset miehittämättömät laitteet, kuten droonit, torpedot ja liikkuvat miinat, ovat saamassa yhä keskeisempää merkitystä. Tämä muutos on tullut ilmi myös Venäjän ja Ukrainan sodassa.

Nato-lähteiden mukaan Ukraina on onnistunut noin 30 miljoonalla eurolla käyttämään uusinta teknologiaa Venäjän Mustanmeren laivaston lähes toimintakyvyttömäksi tekemisessä. Amerikkalaisasiantuntijat arvioivat, että Ukraina on tähän mennessä upottanut tai aiheuttanut merkittävää tuhoa 27 venäläisalukselle. Ukrainalla on ollut ainutlaatuinen toimintamalli, joka eroaa Naton jäsenvaltioiden perinteisistä merivoimista; vain yksi prosentti toiminnasta perustuu epätavallisiin taktiikoihin.

Ukraina menetti valtaosan perinteisestä laivastostaan vuonna 2014 Krimin valtauksen johdosta, ja vuonna 2022 alkaneen hyökkäyssodan myötä Ukrainan oli pakko miettiä merelliset toimintatavat uusiksi lähes puhtaalta pöydältä. Lisähaasteena on ollut rahoitus sekä aikarajat, sillä maan on pitänyt toimia sekä nopeasti että edullisesti.

Ukrainan kokemukset ovat herättäneet keskustelua Naton jäsenvaltioissa, ja monet pohtivat nyt, mikä olisi tulevaisuuden laivaston paras rakenne. Se, millaisia seuraavan sukupolven alusten tulisi olla, on keskeinen kysymys, kun teknologia kehittyy huimaa vauhtia ja edulliset ratkaisut voivat kohdistua jopa satojen miljoonien eurojen arvoisiin aluksiin.

Naton jäsenvaltioissa vanhentunut kalusto on perinteisesti korvattu uusilla aluksilla, ja sama suuntaus on havaittavissa myös Suomessa, jossa rakennetaan neljää uutta monitoimikorvettia 1,45 miljardin euron hintalapulla. Alun perin arvion mukaan projektin kustannusten olisi pitänyt olla 1,2 miljardia euroa. Uusien alusten on määrä valmistua vuoteen 2029 mennessä ja niiden on kyettävä pitempikestoiseen merelliseen läsnäoloon, merimiinoitukseen, vedenalaiseen sodankäyntiin sekä meriyhteyksien turvaamiseen.

Kuitenkin kriitikot huomauttavat, että Suomi hankkii Itämeren olosuhteisiin liian suuret alukset, jotka ovat helppoja kohteita Venäjälle. Portugalissa rakennetaan parhaillaan uusi tyyppinen laiva, joka tulee olemaan lentotukialus miehittämättömille drooneille, jotka pystyvät toimimaan veden alla, pinnalla ja ilmassa. Samantyyppisiä alusratkaisuja kehitetään myös Belgiassa ja Hollannissa.

Iltalehden kysyessä Portugalissa pidettyjen REPMUS 24 -Nato-harjoitusten yhteydessä amiraali Henrique Gouveia e Melolta, tekeekö Suomi virheen hankkiessaan kalliita korvetteja tai fregatteja, amiraali vastasi, että tilanne on vaikea arvioida, ja sanoi, että oikeastaan yksi asia ratkaisee: ”Jos korvetit tai fregatit rakennetaan vanhanaikaisesti, silloin investointia tehdään perinteisiin systeemeihin, jotka vanhentuvat pian.”

Hänen mukaansa Ukrainan toimet Mustallamerellä ovat osoittaneet, että sodankäynnissä tapahtuu muutoksia ja siksi tulevaisuuden laivastokonseptia tulee miettiä uusiksi. Ammattitaidon yhdistäminen perinteisiin kykyihin ja uusiin asymmetrisiin kykyihin on välttämätöntä. Gouveia e Melo viittasi erityisesti drooniteknologiaan, joka voidaan ottaa käyttöön ilmassa, pinnalla ja veden alla, ja korosti sen merkitystä Naton tulevaisuudessa.

Hänen mukaansa Portugali suunnittelee drooneille rakennettavan tukialuksen tarjoavan ainutlaatuisia mahdollisuuksia merialueella, sillä droonit pystyvät suorittamaan monia tehtäviä, ja alus suojaa ja tukee niitä logistisesti.

Amiraali myöntää, että Itämeren pienemmät haasteet eroavat merkittävästi Atlantin valtameren tilasta. ”Olen toiminut myös Itämerellä, ja tiedän, että haasteet ovat erilaisia. Siksi en voi sanoa varmasti, mikä olisi paras ratkaisu Suomelle”, Gouveia e Melo päätti.