Tapaninpäivänä 26. joulukuuta 2004 valtavat hyökyaallot tuhosivat Thaimaan Khao Lakissa satojen ihmisten elämän. Tämä koko historian yksi suurimmista luonnonkatastrofeista vangitsee yhä ihmisten mielenkiinnon ja sydämet.

Tuona päivänä Sauli Niinistön, tuolloin Euroopan investointipankin varapääjohtaja ja tuleva Suomen presidentti, perheineen oli lomamatkalla Khao Lakissa. Onnettomuus tapahtui vain kaksi päivää jouluaaton jälkeen, ja he olivat aloittamassa päivää hotelliaamiaisensa jälkeen.

Kerrottuaan tapahtumista Niinistö muisti, kuinka ristiriitaiselta koko tilanne vaikutti. Rannalla ollessaan hän huomasi, että merivesi oli vetäytynyt taaksepäin, paljastaen suuren osan rannasta. Pian horisontista alkoi ilmestyä uhkaava vesiseinä, ja sekunnissa tilanne muuttui kaaokseksi. Ihmiset alkoivat juosta pakoon, mutta perhe Niinistö otti onnen omiin käsiinsä. Sauli ja hänen poikansa Matias kiipesivät sähköpylvääseen, kun taas Nuutti ja Saara menivät läheiseen rakennukseen turvaan.

He roikkui sekä toivoen pelastustaan. Sauli Niinistön kuvaamat hetket olivat todella järkyttäviä. Vesi nousi nopeasti, ja he roikkuivat pylvään varassa jopa puolitoista tuntia ennen kuin he pystyivät tulemaan alas. Saatuaan tietää, että kaikki perheenjäsenet olivat turvassa, he tunsivat valtavaa helpotusta. Valitettavasti onnettomuudessa Sauli loukkasi jalkansa putoamisen yhteydessä viemäriin, mutta hänen pääasiallinen huolensa oli varmistaa, että hänen perheensä oli kunnossa.

Niinistö on usein korostanut, kuinka paljon sattuma vaikutti heidän selviytymiseensä. Hän on sanonut, että ilman oikeaa aikaa ja paikkaa he eivät ehkä olisi selvinneet. Samalla hän on ilmaissut syvän kiitollisuuden paikallisille ihmisille, jotka auttoivat heitä katastrofin jälkeen, lainaamalla puhelimia ja kuljettamalla turvapaikkoihin tuhoalueilta. Tämä osoittaa myös sen, kuinka tärkeää inhimillinen solidarisuus on kriisitilanteissa.

Katastrofin jälkeen monilla suomalaisilla oli huoli siitä, kuinka tilanne Khao Lakissa oli käsitelty. Niinistön mukaan Suomen viranomaiset eivät alkuvaiheessa ottaneet tilannetta vakavasti, mikä lisäsi perheen ja monien muiden turistien pelkoa. Heidän turvallisuutensa oli vaarassa ja tietoisuutta tilanteesta ei ollut.

20 vuotta sitten tapahtunut tsunami, joka tappoi yli 230 000 ihmistä ympäri maailmaa, muistuttaa meitä luonnon voimista ja arvaamattomuudesta. Tähän katastrofiin kuului myös 179 suomalaista, ja sen muisto elää edelleen. Tapaninpäivän tapahtumista on tullut tärkeä osa Suomea ja sen kansallista muistia.

Vaikka Sauli Niinistö on kieltäytynyt uusista haastatteluista, hänen kertomuksensa siitä päivästä on jäänyt jälkeensä, vaikuttaen suomalaisen yhteiskunnan suhtautumiseen luonnonkatastrofeihin ja sen jälkeiseen auttamiseen. On tärkeää kuunnella ja oppia menneistä sekä ylläpitää solidaarisuutta niitä kohtaan, jotka kärsivät vastaavissa tilanteissa.