Kajaanissa yöllä tapahtui uskomaton tilanne, kun 22-vuotias Arttu Hoffren huomasi pikkutytön, joka oli jäänyt yksin pakkasiin. Arttu oli juuri purkanut elintarvikkuja kaupan pihassa, kun hän havaitsi jotain liikkuvaa silmäkulmassaan.

"Olin purkanut kuorman ja lähdössä matkaan, kun huomasin, ettei tuolla liiku eläin, vaan pieni lapsi", Arttu kuvailee.

Kello oli noin kaksi yöllä, ja ulkona oli kymmenen astetta pakkasta. Arttu päätti pysähtyä ja katsoa tarkemmin. Hänen havaintonsa paljastui traagiseksi: lumessa seisoi paljasjaloin pieni tyttö vain pyjama päällään.

"Tyttö itki ja oli paniikissa. Hän kaipasi äitiään", hän kertoo. Arttu päätti nopeasti toimia. "Kuvittelin, että ei helkuta, nyt täytyy soittaa hälytyskeskukseen ja yrittää rauhoittaa häntä."

Lapset ovat herkkä aihe Arttulle, sillä hän ei vielä ole itse perheellinen. Hän käytti kekseliäisyyttään rauhoittaakseen hätääntyneen lapsen: "Laitoin pyörimään lastenohjelmaa Ryhmä Hau, ja yhtäkkiä lapsi rauhoittui. Se oli ainut ohjelma, mikä tuli mieleeni."

Onneksi tyttö alkoi nauraa, kun hän katsoi suosittua animaatiosarjaa, jossa koiranpennut pelastavat muita. Arttu sai nopeasti yhteyden hätäkeskukseen, ja ambulanssia odotellessaan hän yritti pitää lapsen ympäristön hälinältä suojassa.

Lapset ovat herkkä aihe, ja tilanne herätti monia kysymyksiä. "Äidin kanssa puhuessani hän kertoi, että tyttö oli luultavasti päätynyt ulos unissaan. Kävi ilmi, että heillä ei ollut ovihälyttimiä, mutta nyt he ovat asentaneet sellaiset", Arttu muistelee. Tässä tapauksessa tilanne olisi voinut päättyä paljon surullisemmin.

Tapaus on saanut laajaa keskustelua sosiaalisessa mediassa, ja monet ovat kiitelleet Arttua, jopa ehdottaneet hänelle hengenpelastusmitalia. Työnantaja, Kuljetusliike Kantola & Koramo, palkitsi hänet joulun kynnyksellä lahjakortilla, kiitoksena hänen rohkeudestaan.

"En odottanut mitään tällaista, mutta totta kai olin iloinen siitä. Se oli mieleinen lahja", Arttu naurahtaa.

Kajaanin seudulla, jossa eläimiä tulee vastaan usein, Arttu on tottunut tarkkaavaiseen ajamiseen. Hän on kuljettanut autoa ammatikseen nuoresta pitäen ja sanookin: "Se on enemmän kuin vain ajamista; siinä on myös lajittelua ja purkamista." Arttu ymmärtää, miten tärkeät hänen havaintonsa olivat tuona yönä, ja hän on kiitollinen, että oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Poliisi ja sosiaalityöntekijät ovat myös olleet yhteydessä perheeseen varmistaakseen, että tulevaisuudessa vastaavia onnettomuuksia ei pääsisi tapahtumaan. Vaikka tämä oli Arttulle uusi kokemus, hän aikoo jatkaa työtään ja pitää silmällä ympäristöään. "Enkä unohda tätä kokemus, se on opettanut paljon."

Kuka olisi voinut kuvitella, että jääkylmä yö voisi kätkeä sisälleen niin suuria uhkia? Onneksi on rohkeita sydämiä, jotka ovat valmiita auttamaan. Arttu on tänään sankari, mutta hän itse näkee vain, että teki velvollisuutensa – pelastaa viattoman lapsen hengen.