Yhä useammissa kouluissa ja oppilaitoksissa ovet ovat lukittuna turvallisuussyistä, ja älypuhelinlukot ovat yleistymässä. Tampereen seudun ammattiopiston Tredun kampuksilla on otettu käyttöön mobiilisovellus, jonka avulla opiskelijat pääsevät sisään. Tämä käytäntö laajenee myös muihin oppilaitoksiin, kuten Seinäjoen Seduun, jossa käytäntö astuu voimaan syksyllä.

Rakennusalaa opiskelevat Tobias Rauhamäki ja Eemil Heikkinen kertovat käyttävänsä sovellusta useita kertoja päivässä. Rauhamäki mainitsee, että joskus teknologian takia aikataulut venyvät, ja opiskelijoiden on vaikeaa ehtiä tunneille.

Suomen rehtorikuntien puheenjohtaja Antti Ikonen korostaa, että turvallisuushaasteita on olemassa myös muualta, eikä varautuminen ole vain toisen asteen ongelma. Hän viittaa väkivallan lisääntymiseen ja siihen, kuinka koulut ovat haavoittuvaisia. 'Sinisilmäisyyteen ei ole varaa, ja varautuminen vakavampiinkin uhkiin on yhä tärkeämpää,' hän toteaa.

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu varautuu asentamalla puhelinsovelluksella toimivia lukkoja Suupohjantien kampukselle, joka palvelee tuhansia opiskelijoita. Sedun koulutuspäällikkö Virpi Lehtimäki kertoo, että sovelluksella voidaan hallita paremmin, keitä kampuksella liikkuu.

Ei ole vain yksittäisten koulujen ongelma, vaan myös koko yhteiskunnan. Koulutusväen huolenaiheena on se, että ovien lukitseminen voi joskus lisätä pelkoa, varsinkin jos oppilaat kokevat, että uhka tulee itse koulun sisältä. Jyvaskylän yliopiston dosentti Sirpa Eskelä-Haapanen huomauttaa, että liian tiukka kontrolli voisi tehdä kouluista entistä pelottavampia paikkoja.

Tänä vuonna koulujen turvallisuustilanteet ovat nousseet esille useissa traagisissa tapauksissa, kuten Vantaalla ja Isossakyrössä. Opetushallitus luonnehtii vuotta poikkeukselliseksi, koska kouluammukset ovat Suomessa olleet erittäin harvinaisia. Tilanteiden vuoksi on kehitetty turvallisuustoimia, mutta samalla on huolehdittava myös oppilaiden hyvinvoinnista.

Koulutuksen ja turvallisuuden kehittäminen ovat tärkeitä asioita, mutta myös opiskelijoiden hyvinvointi on otettava huomioon. Tiedonkulun parantaminen arjessa voi edesauttaa ennaltaehkäisevää työtä, ja oppilaitosten on mietittävä, kuinka teknologia voi palvella sekä turvallisuutta että opiskelijoiden tarpeita. Jos koulujen ovet ovat jatkuvasti lukossa, kuinka voimme varmistaa opiskelijoiden psyykkisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden?

Ovatko nykypäivän koulut menossa kohti turvallisia, mutta itse asiassa suljettuja tiloja, vai voimmeko löytää tasapainon avoimen oppimisympäristön ja turvallisuuden välillä? Tämä kysymys vaatii huomiota, sillä nuorten hyvinvointi on tulevaisuutemme perusta.